Monetkaan meistä eivät varmaan ole ottaneet Maltaa vakavasti saariryhmän pienen koon vuoksi, mutta menneisyydessä ihmiset näyttävät ajatelleen toisin, ja syystäkin. Malta on viiden saaren rykelmä, ja saarista kolme – Malta, Comino ja Gozo – ovat asutettuja. Kuullessasi kuinka monta kertaa Maltan saaret ovat vaihtaneet omistajaa, ymmärrät itsekin niiden ainutlaatuisuuden ja tärkeyden.
Maltan saariryhmää ovat hallinneet ja asuttaneet niin foinikialaiset, kreikkalaiset, karthagolaiset, roomalaiset, Johanniittain ritarikunta, ranskalaiset kuin britit. Kaikki edellä mainitut kulttuurit tietysti jättivät saariin oman leimansa. Täytyy myöntää, että kuulostaakin viisaammalta ottaa strategisista syistä valtaansa jokin saari kuin koettaa hallita jotakin Sveitsiin johtavaa solaa. Ja kiitos yllä mainittujen kulttuurivaikutteiden, Maltalla todellakin riittää nähtävää.
Jos haluat sukeltaa pää edellä Maltan kulttuurin ja historian syvyyksiin, pääkaupunki Valletta on erinomainen aloituspaikka. Valletta on sullottu vajaan neliökilometrin alueelle, ja sen halki kävellessäsi tunnet astuneesi renessanssin aikakaudelle. Valletta rakennettiin uudelleen Ottomaanien valtakunnan vuonna 1565 suorittaman suuren piirityksen jälkeen. Silloin Johanniittain ritarikunta, 400 maltalaista sekä 2 000 jalkaväen sotilasta onnistuivat karkottamaan vihollisen.
Piirityksen päätyttyä ritarikunta alkoi rakentaa Vallettaa. Paavi Pius IV lähetti kokeneimman insinöörinsä auttamaan, jotta kaupungista tulisi kaunis ja vahvasti linnoitettu. Barokin vaikutus on kaupungissa selkeästi nähtävissä. Vaikka Gozon saarella pääset nauttimaan lähinnä luonnon kauneudesta, on sillä esitellä myös ihmiskäden rakennelmia, ja huomattavasti Vallettaa varhaisemmilta vuosilta.
Onneksi Gozo on vain puolen tunnin laivamatkan päässä Vallettasta. Saari on luonteeltaan maaseutumaisempi ja tarjoaa mahdollisuuden nähdä todella ”esihistoriallista” historiaa. Rakennelmat ovat Gozon alkuperäisväestön valmistamia, ja yksi niistä on kivitemppeli nimeltä Ggantija, joka tarkoittaa jättiläisen tornia. Se on Maltan vanhin rakennus ja itse asiassa jopa Egyptin pyramideja iäkkäämpi. Vaikka hiljainen kauneus on aina nautinnollista, mitä kuitenkaan olisi loma ilman pikkuista piristettä?
Maltalla onkin tarjontaa myös juhlatunnelmaa etsiville. Gozon ja Maltan saarilla nimittäin vietetään karnevaaleja viiden päivän ajan, tavallisesti helmikuun aikana. Karnevaalien ajankohta on perinteisesti juuri ennen paastoa, jotta ihmiset voisivat herkutella lihalla ja muilla nautinnoilla ennen kuin Pääsisäispaasto alkaa. Vaikka karnevaaleja vietettiin aiemmin vain Vallettassa, on vastaava juhlinta ajan kuluessa levinnyt muihinkin kaupunkeihin.
Karnevaalien juuret voidaan jäljittää aina 1400-luvulle saakka. Myös saaria silloin hallinnut sotilasluonteinen Johanniittain ritarikunta kannusti ja suojeli niiden juhlintaa. Karnevaalien merkitys väheni brittihallinnon vuosina, mutta perinne ei kuitenkaan tyystin kadonnut. Ja onneksi ei kadonnutkaan, sillä karnevaalit kuulostavat vallan hauskalta perinteeltä. Turha siis lähteä Maltaa kauemmas kalaan, jos kaipaat juhlia, rikasta historiaa ja ällistyttävää kauneutta.
Maltalla pääsee sielläkin ihailemaan keskiaikaisten ritarien rakennelmia, kuten kaikki siellä vierailleet jo tietävätkin. Monet eivät kuitenkaan tiedä sitä, että Maltan ritarit ovat aivan samaa ritarikuntaa, joka sai alkunsa ristiretkien aikan aivan muualla. Samainen Johanniittain ritarikunta nimittäin lähti aikoinaan Jerusalemista nykyisen Kreikan saarille karkuun, ja esimerkiksi Rodoksella ja Kreetalla on heidän linnoituksiaan myös runsaasti. Ottomaanit karkoittivat heidät sitten aikoinaan Kreetalta, jolloin ritarit rantautuivat kaukaiselle Maltalle, ja sen pääkaupunki Valletta rakennettiin heidän johtajansa tahdosta, ja sai myös hänen nimensä.
Mutta entäs Maltan historia ennen ritarien aikakautta? Siitä olisi mukava lukea tarkemmin, sillä useimmilla sivustoilla saarten historia rajoituu juuri ritarien tempauksiin tai sitten mainitaan jotain myös niiden ikivanhijen megaliittisten temppelien aikakaudesta. Siihen jää kuitenkin väliin tuhansia vuosia, mitä Maltalla sinä aikana tapahtui ja ketkä siellä seikkailivat?
No, siinä megaliittisetn kivirakennelmien ja ritarilinnojen rakentamisen välissä Maltan saarilla seikkailivat monetkin. Esimerkiksi kreikkalaiset pitivät Maltaa merkittävänä kauppakeskuksena ja jopa nimi Malta onvarsin yllättäen puhtaasti kreikkalaista perua seuraavasti: muinaiset kreikkalaiset nimittivät saariryhmää Melite-nimellä, joka tarkoittaa muuten kirjaimellisesti hunajaa, josta sitten roomalaisten suussa vääntäytyi puolestaan muoto Melita, joka johti vuosien saatossa nykyiseen Malta-nimeen!
EI hassumpi tarina.